perjantai 30. tammikuuta 2015

Toiveesi on toteutettu

Huh.
Viime vuoden puolella, juurikin samaan aikaan kuin oli Naisten joulumessut Suomen käsityöyrittäjät järjestivät virtuaalitapahtuman omassa Käsityökortteli-ryhmässä. Olin ilmoittautunut mukaan, mutta voinen rehellisesti sanoa, etten ollut todellakaan valmistautunut loppuvuoden myrskyyn sitten laisinkaan. Tein 12-16 tuntisia päiviä, ommellen, myyden, ommellen, myyden, nukkuen, myyden unissanikin ja väsy oli jo iskeä joulukuun alussa, vaikka sesonkiaika myynnissä oli vasta alkamaisillaan.


No sitähän se tiesi, etten jaksanut sitten koneella heilua ja vähän kaikki meni miten meni, enkä enää kyennyt keskittymään mihinkään. Sama tuntu jatkuvan vielä tammikuun puoleen väliin saakka.
Nyt olen saanut nukkua rauhassa, eikä ole tarvinnut stressata niin paljoa, mitä nyt vähän huolissani katselin tilin saldoa, mutta elämä on oppinut että kaikesta selvitään ja hiljaisina aikoina sitten keskitytään tavaran tuottamiseen ja siihen, että sitä tavaraa on silloin kuin sitä liikkuu.

Ja sitten taas palataan aikaan, jolloin en edes uskaltanut haaveilla kokopäiväyrittäjyydestä, aikaan jolloin Cosecha oli pelkkä harrastus. Silloin salaisissa haaveissani tietenkin toivoin, että tämä toisi jonain päivänä leivän, jonain päivänä elättäisin itseni tällä. Silloin minulla oli ihan valtavan pieni varasto kukkaroita, niitä oli enimmillään kymmenen myynnissä ja olin tohkeissani kuin sain edes yhden myytyä. Jo silloin asiakkaani kyselivät, paras kaverinikin sitä moneen kertaan ehdotti, että alkaisin tehdä kukkaropenaaleja. Tiesin jo silloin ettei minulla ollut resursseja valmistaa isoja määriä kukkaroita ja sen takia pysyinkin ihan muutamassa mallissa, kunnes sitten eräänä viikonloppuna Osaava Nainen -messuilla reilu kolme kuukautta sitten päätin, ettei tästä käsin ompelusta tule yhtään mitään. Vaihdoin kukkarot ommeltavista liimattaviin ja suuntasin katseeni eteenpäin. Valmistin kukkaroita kymmeniä viikossa, meillä sakset sauhusi ja leikattiin, ommeltiin ja liimattiin minkä kerittiin.

Ja asiakkaat jatkoivat penaalien kyselyitä, aina vaan jouduin vastaamaan, että tulossa on, tulossa on. Tilauksesta saa toki jo etukäteen. Sitten tammikuussa, joulun mentyä ohi ja hieman rauhoituttuani tein entiselle harjoittelijalleni penaalin joululahjaksi. Hän sai sen vähän myöhässä, mutta hän ymmärsi ettei rahkeeni enää riittäneet joululahjojen ompeluihin joulun alla kun heräsin kuudelta, ompelin, kymmeneksi menin Hansaan ja siellä heiluun iltakasiin saakka. Huonolla tuurilla suuntasimme vielä kauppaan ja talletusautomaatille, että kun olin saanut ruokaa kupoliin kello oli jo kymmenen ja oli unilaulun aika.


Räppäsin penaalista muutaman kuvan, mutta koska oli ilta ja pimeää (tammikuun alussahan ei tuntunut muuta olevan kuin pimeää?) ja pistin teille tiedoksi, ettei täällä nyt ihan tyystin lomailtu.

Tänä aamuna sain valmiiksi 37 kappaletta penaaleja. Yritin valita kangasvarastosta sellaisia kuoseja, jotka istuivat penaaliin hyvin, mutta eivät välttämättä toimi tavan kukkaroissa. Näissähän on leveyttä paljolti enempi.

Nyt olen hyvillä mielin, olen itseasiassa ylpeä koska maanantaina olisi tarkoitus kuvata penaalit ja tiistaina muokata kuvat sekä keskiviikkona saattaa ne meidän Käsityökorttelin virtuaaliseen Ystävänpäivä-tapahtumaan. Virtuaalinen tapahtuma alkaa keskiviikkona 4.2.2015 klo 18 Käsityökortteli-ryhmässä, olette kaikki tervetulleita!



♥:llä Mirka