maanantai 26. toukokuuta 2014

Kyl ny kelpaa!

Juuri juttelin eilen kolleegan kanssa kuinka tuotteiden esillepano ei ole koskaan valmis. Haaveita on vaikka millä mitalla, mutta ehkä totetuttamistapa on hukassa. Tiedä häntä.

Mutta ongelmanani on ollut aina laukkujen esillepano, joskus ne roikkuivat rekissä, mutta koin sen kantamisen hankalasti eikä henkareilla roikkuvat laukut nyt saaneet ihan edustusta. Teltan kanssa tätä samaa ongelmaa ei suinkaan ole ollut, koska siellä olen saanut ne kuitenkin teltan reunakattorakenteisiin roikkumaan. Ongelmanani on ollut lähinnä tapahtumat, joihin en ole saanut telttarunkoa mukaan.

Huhuilin tuossa joskus maaliskuussa eräässä ryhmässä, että löytyisikö puiden kanssa kelmeilevää tyyppiä, joka osaisi rakentaa minulle laukkutelineen. Yllättäen eräs kolleegani ilmoittautui. Hän sanoi tekevänsä minulle sellaisen! Viestin lähetti ihana Jatta (By JattaS)

Suunniteltiin ja muutamia päiviä ennen Dear Designia hain itselleni upouuden kierrätysmatskuista valmistetun laukkutelineen. Ongelmaksi kuitenkin muodostui oma mittavirheeni. En ollut mitannut autoa ja telineen pituutta: Teline oli aivan liian pitkä meidän kotteroon. Apulainen kirosi minut, kun oli kuitenkin motkottanut siitä mittaamisesta: En sitä ollut huomautuksista huolimatta tehnyt. Elin siinä toivemielikuvassa, että kyllä se sinne mahtuu! Mahtui, kun varovasti sen sinne laittoi, mutta sitten ei sinne saanutkaan mitään muuta ahdettua! Eli joko joutuisin kiertämään tapahtumia ilman laukkutelinettä tai pelkän laukkutelineen kanssa. Ei kuullosta varmaan kauhean fiksulta? :D

No mutta sitten Jatta laittoikin viestiä, kun olimme saapuneet kotiin: "Mitä jos siitä tehtäsiin "katkaistava" saranan avulla?". Ei pöllömpi idea!
Näin läks teline uudelleen tuunattavaksi ja sain sen takaisin upeasti keskeltä kahtia halkaistuna, saranalla ja koukulla. Näin tuo paketti mahtuu fiksusti kotteromme takaluukkuun, eikä ole ongelma tai mikään viedä sitä myyntipaikasta toiseen. ;)


Kuva on napattu 3.5.2014 Dear Design -tapahtumasta, jolloin totesin itsekseni, että ei pirskatti vie! Eihän tuossa oo enää tilaa niille uusille kukkarokäsväskyille. Ehdotin Jattalle, että voisiko hän vielä lisätä siihen toisen poikkipuun, niin että siinä olisi neljään eri suuntaan sojottavat pidikkeet, jotta myös uudet kukkarolaukut mahtuisivat!

Ja ihana Jatta teki sen taas. Entistä ehompana sain uuden kukkarotelineen, jonka kanssa ylpeänä olin lauantain Toukotorilla, Hansassa taasen! 



Kyllä nyt kelpaa kierrellä maailmaan ääriin! :D Jatta lisäsi telineiden puiden päihin vielä tapit, jotta laukut pysyvät telineessä, eivätkä putoile pois jos joku niihin vähän tarraa kiinni. :)


Ja kun laukut saivat noin hienon telineen, niin eihän nyt avainkaulanauhaja enää voinut jättää  sille kamalalle hökötykselle, joka oli yhdistelmä Ikean joulupallokoristetelineestä ja muovilaatikosta.
Kas kummaa, tässä olleet avainkaulanauhat saivat kummallisen paljon huomiota enemmän... Mistä lie mahtoi johtua? :D

Laukku- ja avainkaulanauhatelineet valmistettiin kierrätyspuusta, jollain tekniikalla, jonka nimeä en nyt just tähän hätään muista, mutta ihan äärettömän taitavasti nämä kaksi teosta on kyllä valmistettu!

Nämä ihanuudet minulle siis teki Jatta, joka työskentelee nimellä By JattaS. Tämä ei ole tänäänkään minkään sortin maksettu mainos, vaan ihan oikeasti silkkaa ylpeydenaihetta siitä kuinka me yrittäjät vedämme yhtä köyttä ja autamme toisiamme, kun tarvis on. Loppu on se kateellisten kyräily, että minäminäminä ja vihreys, kun toiselle sattuu jotain hyvää. On paljon parempi vetää yhtä köyttä, kun molemmat siitä hyötyvät! Sitä on paljon kivempaakin työskennellä, kun tietää että ympärillä on välittäviä kolleegoita. Varsinkin kun noin muutoin aikalailla yksinään niitä töitä tekee.

♥:llä Mirka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti