tiistai 6. toukokuuta 2014

Hyppy tuntemattomaan

Lapsena aina leikkiessäni kummasti leikit olivat sitä, että leikittiin kotia tai minulla oli jonkin sortin yritys. Olin kauppias, lääkäriyhtiön omistaja, linja-autokuski. Mikä milloinkin. Ne leikit oli lapsuudessani minulle hyvin tärkeitä.

Kun viisi vuotta sitten mietin mitä tekisin, olin sitä mieltä että jos löytäisin yritysidean, jolla olisi oikeasti siivet, ryhtyisin yrittäjäksi. Oli kotipalveluideoita, oli verkkokauppavisioita, kunnes sinä eräänä kauniina huhtikuisena päivänä näin mainoksen. Myynnissä ompelukoneita. Pitkäaikainen haaveeni ompelukoneesta mahdollistui ja paluu rakkaan harrastukseen pariin oli ilmeinen. Kun tuotetta alkoi pursuta ovista ja ikkunoista, idea omasta verkkokaupasta ei olisikaan nyt niin huono.

Siitä meni noin puoli vuotta, kun Cosecha sai ovensa auki.
Toinen myyntitapahtuma koskaan! Myynti taisi olla hurjat 20 € :D
Olin luottanut naisten vaatteissa '50-luvun tyyliin, mutta vuoden vaihteen jälkeen asusteet ja muut alkoivat kiinnostaa ja kesäkuussa 2012 päätös oli ilmeinen: Urani on laukkusuunnittelu! :D

Kuva keväältä 2012 kun olin päättänyt siirtyä räteistä laukkuihin ;)
Vastoinkäymisistä huolimatta jaksoin, pusersin, itkin ja nauroin, kehitin omanlaisen kännykkäpussin ja kukkaromallin. Luovuin vain yhden uniikkikappaleen tuotannosta ja aloin tehdä piensarjoja.

Nykyisten kännykkäpussien ensimmäiset prototyypit sekä ensimmäiset sarjatuotantona tehdyt laukut.
Tietoisuus Cosechasta levisi, mutta samaan aikaan minua vaivasi kovat vatsakivut, joiden alkuperää löydetty mistään.
Olin luovuttanut täysin suhteeni työelämääni kohtaan, varsinkin siinä vaiheessa kun kävin töissä sen 15 tuntia viikossa puolentoista kuukauden ajan, tunnuin palavani loppuun. Muuta vaihtoehtoa ei siis ollut kuin kokopäiväinen yrittäjyys. Uskaltamatta tehdä sitä hyppyä tuntemattomaan, otin alleni osuuskunnan ja sain sitä kautta pyörät pyörimään. Myös kovien vaivojen syyksi paljastui LAKTOOSI (!!!!!) ja kivut hävisivät kuin tuhka tuuleen vaihdettuani laktoosittomaan ruokavalioon.

Kevään 2014 tullen houkutus omasta toiminimestä alkoi kasvaa ja suunnitelmana piti olla, että syksyn tullen siirryn omalle nimelle. Aika syksyyn, saatika ihan jo elokuuhun tuntui puuduttavan pitkältä.
Nyt päätin pistää pyörät pyörimään ja tänään allekirjoitin paperit, joiden mukaan minusta tuli yrittäjä. Hui.
Kävellessäni tänään maistraatista ulos, olin ihan pyörryksissä:
Olinko nyt ihan hölmö mennessäni tekemään tällaisen päätöksen? Teinkö nyt varmasti oikein? Oonko ihan seonnut?

En. Se lapsuuden haave omasta pienestä puodista on toteutunut. Minun yksi lapsuudenhaaveista!!!
Millon ne ovat muka alkaneet toteutumaan?
Näköjään siinä vaiheessa, kun aloin uskomaan itseeni ja luomaan itselleni oman tien.

Tässä sitä ollaan nyt.
Hyppäsin siis tänään kallion kielekkeeltä alas ja toivotaan, ettei se tipahdus ainakaan järin kova ole (tai ainakin laskuvarjon olemassa olo olisi ihan suotavaa... :D Ironiaa ;) )

Cosecha on nyt siis rekisteröity omaksi yrityksekseen, kaupparekisteriin rekkaantumisessa menee arviolta 20 työpäivää (KUUKAUSI!!), mutta sentään oma y-tunnus löytyy jo ja verkkokauppaankin sain asennettua verkkopankkipainikkeet. HUISAA! Osuuskunnalle saan sanoa bye bye ja yrittäjän arki täältä tullaan!

 ♥:llä Mirka

2 kommenttia:

  1. Onnittelut tuoreelle yrittäjälle <3
    Ajatella että mie hönö löysin nyt vasta blogisi! Ihanaa sisältöä, paljon katseltavaa ja kokonaisuutena niin täydellisesti Sinun näköinen :)

    VastaaPoista