sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Vihdoin!

Olen vaatteiden loppuunkuluttaja. Kulutan mun lempivaatteeet kirjaimellisesti loppuun.
Ja olen laiska hankkimaan uusia. Se johtunee ihan siitä, etten vaan kertakaikkiaan löydä itselleni sopivia vaatteita. Niiden ostaminen on ihan täyttä tuskaa, koska ne eivät istu ja ovat aivan liian lyhyitä. Housuja löydän jonkin verran, mutta yleensä niissäkin muodustuu ongelmaksi se että vyötärön kohdalta ne ovat aivan liian isot.

Mulla on toki koneet, joilla vaatteita säädän ja muutama vuosi taaksepäin jaksoinkin väkertää, mutta sitten minun ihana rakas ensimmäisen Singerini melkein sanoi ittensä irti, en jaksanut sitä käyttää kuin ihan enintään tarpeen tullen. Se oli turhauttavaa tehdä sen kanssa mitään, kun lankojen asetukset olivat koko pielessä, lanka katkeili vähän väliä ja ommel oli ihan järjettömän löysää. En saanut edes aikaiseksi viedä sitä korjautettavaksi, enkä nt tiedä kannattaisiko sitä enää korjauttakaan.

Mieleeni pulpsahti tuossa helmikuussa, että äidilläni on täysin toimiva Singerin saumuri. Ainoa ongelma siinä oli se, että sen poljin oli rikki. Minulla oli toimiva poljin, mutta viallinen saumuri. Ehdotin äidilleni kauppaa. Minä saisin saumurin ja äidilleni tulisi hyvä mieli. :D No totuus oli tässäkin se, että hän ei edes käyttänyt pahemmni saumuria ja jos käyttäisi, hän lainaisi sellaisen omalta äidiltään.
Lopputuloksena minä siis käpyttelin iloisena kotiin uuden (vanhan) saumurin kanssa. :)

Tällä viikolla tajusin, että olen jäämässä pienelle lomalle, kun en tiedä koska pystyn seuraavan kerran lomaa pitämään (ehkäpä syksyllä...), eikä mulla ole mitään päälle pantavaa! En halua ostaa kovin mielelläni vaatetta kaupoista, kun en tunne vaatteet tuotantoketjua, tai no ainakin eräistä kaupoista tiedetään ettei niitä tehdä hyvissä oloissa ja tällä hetkellä varaa ei ole ostaakaan pahemmin, vaikka mieluusti tukisin suomalaisia yrityksiä (tätä kompensoin sitten ostamalla pieniä asioita suomalaisina).
Joten ainoa ratkaisu on tehdä itse.

Ostin joskus viime kesänä Majapuun verkkokangaskaupan jonkin sortin "hulluilta päiviltä" palalaarista PaaPiin ihanaa Siiri&Myyry -kangasta. Tämä vajaa metrin pituinen kangas odotti ja odotti, jotta saisin inspiraation joku kaunis päivä. Se päivä koitti tällä viikolla.


Ongelmanani on löytää myös tarpeeksi pitkiä paitoja. Kun tuota rintavarustusta on, aivan liian usein paidat jäävät aivan liian lyhyiksi ja alaselkä keikkuu paljaana. Se on sellainen tunne, jota inhoan, koska alaselkä vilkkuu, palelen. Ja jos palelen, niin palelen oikein reilusti. Joten onneksi tuota kangasta riitti reilusti ja sain siitä ihan melkein koko pyllyn peittävän t-paidan. Hihat jäivät ehkä hintsusti liian isoiksi, mutta ei se haittaa. Tuo sopii niin talveen kuin kesään! :)

Ja kun kerta vauhtiin päästiin, niin tehtiinhän sitä paitaa nyt vielä kaksi kappaletta samalla kaavalla! :D


Tämän kankaan bongasin lähikangaskaupasta ja rakastuin siihen heti. Ongelma oli se, että siitä ei saanut koko pitkää, kun tämä oli palalaarin löytöjä. Kiersin moneen kertaan kaupan läpi, että josko sieltä löytyisi tähän paitaan sopivaa resoria tai muuta trikookangasta, mutta ei löytynyt. En halunnut mustaa, enkä valkoista, mutta en myöskään harmaata enkä oikein nähnyt, että tuohon olisi nyt sopinut edes mikään kirkaskaan väri.
Koska aikaa oli hetken ennen ystävän saapumista teelle, kurvasin pikavauhdilla keskustaan Euronkankaaseen. Kangas messiin ja sieltä tarttui käteen tuollaista beigeä polkadottia!

Alun perin polkadottia piti tulla vain alas, kaula- ja hiha-aukkoihin. Toisin kävi, kun leikkasin päin honkia paidan takakappaleen. No paidan takakappale on nyt sitten beigeä polkadottia. Onneksi olin kaukaa viisas ja ostin polkadottia tarpeeksi. Muutoin olisi voinut hieman ketuttamaan.



Olin ostanut joskus pari vuotta sitten naamakirjan retroryhmästä vintagefarkkukangasta. Melko ohutta, mutta hyvin kaunista kangasta. En lyötänyt sille koskaan käyttöä, enkä pahemmin ole sitä uskaltanut "tuhlata", vaikka sitä nyt muutama metri löytyneekin vieläkin... Olin haaveillut myös jonkin sortin merimiesasun tekemisestä, mutta kuten aina ennenkin mun ajatukset aina muuttuu matkan taittuessa. Tästä ei tullut meriaiheista, koska mulla ei ollut tarpeeksi nappeja ja ehkä olisin kuitenkin halunnut tehdä kokonaisen mekon. Näinpä tein siis hameen ja aikasemman t-paidan kaavalla raitapaidan. Hameen reunaan tuli kaunista omaan varastoon joskus hankittua kukkanauhaa ja paidan reunoihin luomuresoria (paidan kangaskin on muuten luomua ja Suomessa kudottua).

Ainoa ongelmani on ehkä pelko, että tuosta hameesta tuli liian lyhyt. Iän karttuessa olen onnistunut keräämään jalkoihin hieman löllöä, joka ei ole vielä häipynyt sitkeästä jumpasta huolimatta, niin on tullut myös pieni ongelma esiintyä liian lyhykäisissä. Mutta ehkäpä mä nyt kokeilen ja katson miltä tuntuu ja vilkkuuko ne löllöt sieltä vai ei. :D

Mutta isoin ongelmani viimeisen vajaan vuoden ajalta on se, että löysin itselleni aivan täydelliset Iron Fistin kengät. Ne olivat juuri niin kauniit ja ihanat, mutta niiden yhdistäminen mihinkään vaatteeseen tai asusteisiin oli mahdoton tehtävä, kunnes keskiviikkona kävin lähikangaskaupassamme. Siellä nökötti trikoo-alueella lohenpunainen kangas, ihan yksinään koko pakka. 
Tiesin heti, vaikkei minulla ollut edes kenkiä mukanani, että tuossa on se kangas joka sopii täydellisesti.


Vai väitätkö vastaan? ;)

Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja painella lomailemaan! :)
Olen nyt siis pienellä (aikaistetulla) kesälomalla 10.4. saakka ja sen jälkeen ollaan heti 11.-13.4. Saaristolaismarkkinoilla Turussa eli kiirettä pitää... ;)

♥:llä Mirka

1 kommentti:

  1. Oot kyllä niin taitava, wau! Kengät tosiaan sopii todella hyvin tuon mekon kanssa, tykkään kovasti <3

    VastaaPoista