sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Back to school!

Näitä aloituksia harvemmin keväällä, vielä vähemmän helmikuussa tuleekaan, mutta toisaalta jotkut aloittavat koulunkäynnin silloin.

Viimeksi istuin koulunpenkillä vuonna 2011. Se oli eräs kurssi, jonka luulin auttavan pääseväni oikeaan suuntaan, mutta koska maailma ei antanut minulle mahdollisuutta sen jälkeen päästä oikeaan alankoulutukseen, päädyin sitä kautta jäsenpalvelusihteeriksi siistiin sisätyöhön. Kunnes sairastuin.
Sairastumisen aikana aloin harkita jo kunnolla sitä, että josko Cosechasta tulisi päivätyöni.
Vaikkakin melkein kokonainen vuosi meni sairastelun aikana hukkaan, kun järkyttävät mahakivut estivät lähes kaiken.
Syytä en ole tainnut täällä mainitakaan, mutta helpotus kaikkiin kipuihin ja sairasteluun löytyi sellainen yksinkertaisesta asiasta kuin laktoosi.

Nyt olen ollut laktoosittomalla syyskuusta loppupuolelta lähtien. Oloni on mitä parhain. Kivut ovat kaikonneet ja olen alkanut jumppaamaan lähes päivittäin. Mutta ennen kuin sain sairastelun kuriin kunnolla, oli mielessäni se että mitä teen. Jo 15 tunnin työviikot olivat äärettömän raskaita, puhumattakaan kun vielä iltaisin saatoin värkätä paljonkin Cosechan juttuja. Aloin miettimään, että olisiko tästä minulle oikeasti ammatti. Kun olisin oman aikani herra. Olisin varmasti palannut aikasemminkin jo toukokuussa osarairauslomalla töihin, jos olisin voinut tehdä työtä silloin ku se minulle sopi (eli vuorokauden ajoista helpoimmat olivat aamut), mutta toimiston aukiolovastaavana, en voinut saada liukuvaa työaikaa.

Cosechassa oli taas se hyvä puoli, että tapahtumia lukuunottamatta, saan päättää oman työaikani. Usein aamupäivät menevät istuessa koneella, pelaten, siivoten tai istun lipittämässä teetä ystäväni kanssa. Iltapäivät ja illat usein työskentelen. Saatan pitää rokulipäivän keskellä viikkoa ja taas sunnuntaina ahkeroida töitä.
Jos mahakipujen syytä ei olisi selvinnyt, olisi oikeastaan Cosecha ollut ainoa vaihtoehto työskennellä minulle.
Vaikka tällä hetkellä olen terve ja mahakivut ovat kurissa, se on yhä ainoa vaihtoehto työskennellä.

Miksi? Se on vienyt mennessään!
Rakastan tehdä ihania juttuja, rakastan sitä kun ihmiset saavat ostaa jotain mistä he ovat ihan haltioissaan. Olen itseni esimies, eikä kukaan tule solkottamaan minulle. Vastaan yksin asiakkaalle työnlaadusta ja sen teosta, eikä minun tarvitse säätää työvuorojen kanssa tai sopia erikseen vapaapäivistä.
En voi sanoa, etteikö minulla olisi hyvää työpaikkaa. Ja moni taas sanoo, että jos tulisi lottovoitto, eivät he huomenna työpaikalle tulisi. Päinvastoin, minä kirmaisin entistä iloisempana, koska nyt minulla olisi rahaa toteuttaa haaveet markkinnoinnista, messuista (messumatkoista ulkomaille!) sekä tarvikkeista, kun ei tarvitsi enää murehtia onko nyt varmasti varaa ostaa nämä tarvikkeet!

Huomenna aloitan koulun. Se on yrittäjyyteen ohjaava koulutus, jota en malta odotttaa! Tiedän olevani oikealla alalla ja koulutuksesta saan paljon, paljon vinkkejä liiketoiminnan kehitykseen, kirjanpitoon, veroasioihin ja kaikkeen muuhun mahdolliseen!

Eikä kukaan nyt kouluun voi mennä ilman uutta REPPUA tai penaalia (ja tabletin suojapussukkaa)!


Reppu selässä, repussa on iso tasku johon mahtuu helposti enemmänkin tavaraa, esim. viikonloppureissulle :)

Repussa on sisällä kaksi isoa taskua, johon saa helposti tavarat, jotka haluaa löytää aina, mutta ei halua ulommaiseen taskuun.

Mitkä nuo renksut repun yläosassa on?

No täytyyhän repusta saada helposti olkalaukku! Eli repun hihnat ovat irrotettavissa repun alaosasta ja tällöin siitä saadan reilunkokoinen olkalaukku

Pieniä yksityiskohtia. Oranssi puuvillakangas istui hyvin laukun oranssien kohtien kanssa ja itse olen ihan rakastunut oranssiin väriin, toi tänä mielestäni kauniin yksityiskohdan reppuun.

Repun takaosa on oranssia puuvillaa :)

Tabletti tarvii myös suojata! Eihän nyt laukkusuunnittelijan sovi mennä minnekään ilman, että tablettillakin on oma suoj. Tabletin oman silikonisuojan / -näppiksen takia sisäpuoli on vanutettua polyesterikangasta, joka liukuu silikonin kanssa.
Eihän penaaliakaan sovi unohtaa! Penaali sopii myös tarvittaessa myös pieneksi clutch-laukuksi. Ainoa vaan, että huomasin vasta ommellessani kehystä kiinni, että sydämet ovat väärinpäin... :D
Näillä eväillä on hyvä huomenna startata koulupäivä! :)
Mitä sun repusta löytyy? :)

6 kommenttia:

  1. Ihania, ja niin sinun näköisisiä! Nyt vaan reippaana koulutielle...

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Joo, odotan ihan intsinä, että pääsen aloittamaan koulun :)

    VastaaPoista
  3. Siis ihanat, kyllä noiden kanssa kelpaa kouluun lähteä

    VastaaPoista
  4. Siis ihanat, kyllä noiden kanssa kelpaa kouluun lähteä

    VastaaPoista
  5. Siis ihanat, kyllä noiden kanssa kelpaa kouluun lähteä

    VastaaPoista
  6. Kyllä kelpaa! Vähän tuli ehkä iso repusta, mutta toisaalta, ainakin mahtuu tavaraa eikä tarvii heti pelätä että tila loppuu kesken! :)

    VastaaPoista