perjantai 8. helmikuuta 2013

Asiakaspalvelun loistoa

Sain toissapäivänä noin varttia yli neljä puhelun tuntemattomasta numerosta. Vastaan kaikkiin puheluihin, jotka tulevat puhelimeen, koska siihen on yhdistetty myös puhelut toisesta puhelimesta. 

Siinä vaiheessa, kun kuulin että soittaja oli Tomi lehtitalosta, mielessäni huusi jo avoimin huulin: "EI, EI, EI! Miksi mä meninkään vastaamaan?!".


Kuitenkin puhelun loputtuani minun oli pakko mennä kertomaan kyseisestä puhelusta. Se oli nimittäin kaikkea muuta kuin kammottava, ahdisteleva ja työhönsä kyllästynyt nuori mies. Hän oli iloinen, puhelias ja sitä mitä myyjältä tarvitaan, hän osasi olla hiljaa siinä vaiheessa kun asiakas puhui, ei puhunut päälle, eikä laisinkaan muuttunut kettumaiseksi siinä vaiheessa, kun kieltäydyin tilaamasta lehteä. Hän ymmärsi mitä hain takaa kertoessani miksi lopetin aikaisemmin kyseisen lehden tilauksen ja miksi en halua sitä enää tilata. 

Toivon todella, että hän menestyy alalla ja että hänen työantajansa arvostaa tuollaista työntekijää. Kovin usein tuollaisia tyyppejä ei nimittäin tule vastaan.


Taas sitten toisinpäin kokemus, joka oli kammottava. Sain eräältä turkulaiselta mainosyritykseltä puhelun, jossa myyjä kertoi, että he haluaisivat tarjota minulle hakukone- ja Facebook -mainontaa. Kun kerroin, ettei minulla ole tarvetta, myyjä tulistui, tiuski ja löi luurin korvaan. Harmi, etten saanut ylös, että mistä firmasta kyseinen tyttö soitteli, mutta jäi todella ilkeä maku siitä!
Tai kun käymme lähimmässä isossa kaupassa. Siellä on eräs tiski, jossa on herkkuja, joita ostelemme silloin tällöin. Ne ovat sen verran kalliita herkkuja, ettei niitä voi ostella joka kerta. Mutta jos siellä on se yksi täti, joka saa minulla aina huonon mielen, en osta mitään. Miksi ostaisin myyjältä, joka ei täytä tarpeitani, vaan on ilkeä?


Hänellä on kuitenkin ihan toista maata olevia työkavereita. Eilen olimme taas kuolaamassa siinä tiskillä niitä herkkuja ja jäimme sitten juttelemaan täysin erilaisen myyjätädin kanssa. Juttelimme ruoasta, juustoista, espanjalaisista chorizo -makkaroista. Hänestä jäi hyvä mieli. Emme kuitenkaan tällä kertaa vielä ostaneet mitään, koska meillä oli muita suunnitelmia ruoaksi. Etenimme kaupassa ja päädyimme lihaosastolle. Siellä oli tarjouksessa hevosen jauhelihaa. Mietimme mitä siitä voisi tehdä ja koska nykyaikana ei olla ilman nettiä edes ruokakaupassa, yritimme Googlen kautta löytää ohjeita, mutta niistä löytyvät vastaukset koskivat lähinnä bodarien ruokavaliota.

Ehdotinkin, että menisimme kysymään siltä tädiltä, että tietäisikö hän mitä hevosenlihasta voisi tehdä. Hän kertoi meille, antoi vielä vinkkejä ja mikä parasta: Saimme maistaa paahdettua hevosenlihaa!
Tässä vaiheessa totesin, että nyt sain sen verran hyvää palvelua että nyt muuttui illan ruoka ja ostimme tältä ihanaiselta iltaruokamme.

Hyvä asiakaspalvelukokemus voi siis muuttaa kokonaan ostosten luonteen. En yhtään ihmettele, että kauppakeskus Isossa Omenassa Elä Hättäile-kassa on saanut niin suuren huomion sekä suosion. 
Se on ihan mahtavaa, saa ihan rauhassa hoitaa asiat, eikä kukaan riehu takana taikka edes asiakaspalvelija suutu, jos kestää ja kestää. 
Ja voi olla varma, että kun asiakaskokemus on positiivinen, asiakas palaa todennäköisesti suuremmin asiakkaaksi kuin asiakas, joka on saanut luokatonta palvelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti