maanantai 30. heinäkuuta 2012

Kirpparilöytöjä

Kuten jo tuossa tämän aamuisessa Facebook-päivityksessä totesin, että se on heinäkuun loppu jo. Kaksi päivää, niin on elokuu. Jotenkin tuntuu hassulta, että tämä kesä on melkein nyt tässä! Jotkut sanovat, että loppuviikoksi on luvassa +12 ja vettä, toiset huutelevat, ettei toivoa vielä saa menettää, joidenkin sääpalveluiden mukaan asteita tulee olemaan loppuviikosta vielä 20 - 22.

Minulle itselleni henkilökohtaisesti elokuun alku tuo muutoksen. Olenkin murehtinut, että pitäisikö Kotipuodin palveluaikoja muuttaa. Kotipuodissa ei mitään isoa trafiikkia ole, muutamia noutoja silloin tällöin. Jos olen mittatilaustyönä jollekin jotain tehnyt, niin silloin tietysti trafiikkia nyt on ollut enempi, mutta muuten melkein kaikki lähialueillekin lähtevät tuotteet tilataan postin kautta. No onhan se heille helppoa, kun tuotteet kannetaan suoraan kotiin, eikä tarvitse alkaa sopimaan mistään sen enempää (noudosta kun on erikseen sovittava). 
Muutoksia on tulossa, muunmuassa puhelinnumeromme muuttuu lähipäivinä, mutta siitä tiedotan erikseen, vanha numero kääntää puhelut meille syyskuun alkuun saakka, joten hätäpäivää ei ole siinä mielessä. :)

Tarkoitukseni ei ollut höpistä Kotipuodista, vaan eilisestä kirpputoreilusta.
Viikko sitten huomasin, että tein paljon enemmän löytöjä, kun olin "ajoissa" eli noin varttia yli kuusi ensimmäisten joukossa kirpputorilla. Päätin sitten, että tälläkin kertaa olisin ajoissa. Heräsin kuitenkin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ihan jäätävään ukkosmyrskyyn ja sateeseen ja siinähän sitten meni varmaan vartti ellei pidempäänkin ihmetellessä sitä murinaa ja salamointia. 
Olin jossain vaiheessa laittanut herätyskellon päälle. Sen analogisen herätyskellon, jonka herätysajankohdasta ei voi olla koskaan varma. Se soi eilen puoli seitsemältä. No ei muuta kuin ylös, ulos ja KIRPPUTORILLE!

Pääsin pelipaikalle noin vartin yli seitsemän, epäilin etteivät ihmiset olisi lähteneet edes myymään, koska maa oli vielä märkä yöllisten sateiden jälkeen tai sitten he olisivat sisällä siellä pimeässä kellarissa, mutta siellä he myivät iloisina ulkona tavaraa! :D No ensimmäisellä kierroksellä mukaan lähti Sarviken ruskea muovikeppo, joita on jo jonkin verran tullut hankittua, mutta kun se maksoi 50 senttiä, ei sitä voinut olla ottamatta mukaan!
Kierroksen loppupuolella löytyi myös aivan ihana punainen kannu, joka oli yhtä pientä muutaman millimetrin kokoista säröä pinnassa. Ahh.. Ihana! Ensin harkitsin, että kysynkö edes hintaa, yleensä tuollaisten kannujen hintapyynnöt on kieltämättä aika mahtavat, mutta jokin vaisto sanoi minulle, että kysy pois. Vastaus oli kaksi euroa. Eikä tarvinnut edes tingata! Mainiota. :D


Jatkoimme sitten ensimmäisen kierroksen tehtyämme matkaa toiselle, viereiselle kirppikselle. Sieltä nyt ei sen kummempaa löytynyt kuin yksi Disneyn animaatio ja vauvojen Saturnus-helistin. 

Mutta palasimme kuitenkin vielä tähän aikaisemmalle kierrokselle, kuten teimme edelliselläkin kerralla. Muutama myyjä oli tullut lisää sekä "vanhat" myyjät olivat saaneet lisää tavaraa esille. Sitten iskikin silmään oikein verhojen upeus. Katsoin ensin, että se on samanlaista kangasta kuin Claudia -laukun yhdessä versiossa. Joo, olihan siinä samaa, mutta idea ei ollut sanomalehtien jutut. Ideana oli aito ja alkuperäinen viisikymmentäluku. 
En tiedä ovatko nämä tyypit joskus oikeasti eläneitä vai onko kankaan suunnittelija vain kehittänyt heidät päästään, mutta kauniisti siinä on sommiteltu "IN TECHNICOLOR!":a kuin Pin-Up-tyttöjä. 
Upea, kertakaikkiin U-P-E-A, löytö. Etenkin kun verhoilla on reilusti kokoa. Niitä on kaksin kappalein ja kummallakin on kokoa 152 x 132 (+ kääntövara, noin 10 cm). Tässä vielä muutama kuva tästä ihanisesta löydöstä.





En ole vielä päättänyt että minkälaisia laukkuja kankaista tulee. Nuo Pin-up-tytöt ovat suhteellisen korkeita ja ne ainakin haluaisin laukkuihin kokonaisuudessaan, ei niin että puuttuu päitä tai jalkoja, mutta niiden laukkujen suunnittelua jatketaan tänään! Muutama tilaustyö on tuossa sivussa odottamassa, toinen on odottamassa sovitusta ja toinen kokonaan tilauksen aloittamisen työstämistä (no, eipä sitä ole vielä kerinnyt paljoa tekemään, kun se tilaustyö otettiin tänään vasta vastaan ;) ).

Vielä piti kirjoitella siitä, että mainostelin tuossa perjantaina Facebookissa Ommeltujen vaatteiden kirppis -ryhmää, jossa oli huutokauppaviikonloppu. Laitoin sinne muutamia laukkuja myyntiin ja totta puhuen, yllätyin myynnin tehokkuudesta myydä huutokaupa-periaatteella. Muutama laukku lähtikin kotiin huomattavasti edullisemmin, mitä esimerkiksi myyntihinta oli, mutta toisaalta, ne lähtevät kaikki hyvin, uusiin koteihin! Ja ihan varmasti, myös seuraavalla kerralla kun Ommeltujen vaatteiden kirppiksellä järjestetään huutoviikonloppu ja olen sopivasti kotona (enkä missään tapahtumassa tms.), ihan varmasti sieltä löytyy myös edullisesti Cosechan tuotteita!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
- Mirka -

torstai 26. heinäkuuta 2012

Kirjattu kirje

Maanantaina olin kaikessa rauhassa istumassa koneella, kun kuulin postilaatikkomme käyvän. Sitten heti perään soi ovikello. Tuttu postimies ojensi maksikirjeen kokoisen lähetyksen, jonka sisällön tiesin. Siellä oli muutama DVD, joita oli odotettu kuin kuuta nousevaa. Mutta maksikirjeen päällä oli paperilappu. Siinä ilmoitettiin minulle saapuneen kirjatun kirjeen olevan lähipostissa.
Suoraan sanottuna olin ällikällä lyöty. Kirjattu kirje? Minulle? Miksi?
Päässäni kävivät kaikenmaailman kauhukuvat siitä, että mitä siellä mahtaisi olla.
Sitten tuli mieleen... Ei, ei se voisi olla. Siitähän on vasta 6 päivää, kun sain sähköpostin. Mutta voisiko ne sitten olla ne? Nimittäin uudet tuotemerkit.

Asioita oli muitakin hoidettavana ja vihdoin pääsin Postiin. Vuorojonossa oli yksi ennen minua, joten ei siinä kauaakaan mennyt, kun kädessäni oli kirje. Ja se oli Hong Kongista! Kuten arvelinkin.


Olin positiiviesti yllättynyt, nimittäin en odottanut että toiselta puolen maailmaa voisi tulla kirje näin nopeasti, kun joskus suomalaisen postin kautta lähettetty kirje saattaa hyvinkin matkata viereiseen kaupunkiin kolme, ellei jopa neljä, yötä. Nyt tämä kirje tosiaan tuli viidessä ARKIPÄIVÄSSÄ (ottaen huomioon vielä sen, että viidentenä arkipäivänä minulla oli tieto saapuneesta kirjeestä). No ehkäpä siis Itella voisi ottaa mallia maailman luokan postituksesta...

Sisältä tosiaan paljastui, juuri sellaiset kudotut tuotemerkit, jotka olin tilannutkin.



Sekä tässä vielä kuvaa, miltä ne näyttävät valmiissa tuotteessa. Ei paha, kun miettii että aikaisemmat merkit piti ommella, välillä niihin sai silittää alle päärmäysnauhaa, jotta se pysyisi nätisti suorassa. Nyt vaan leikkaa tuon, silittää taitteen ja ompelee sauman väliin! Ja siinä on muuten hyvä kolo hintalappunauhalle. ;)
Olen tyytyväinen ihan ehdottomasti!!
- Mirka -

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Vierailulla Pinkkiheidissä

Jo tovin olin odotellut, että Pinkkiheidi avaa uuden tilansa ovet tänään maanantaina 16.7.2012 aivan äärettömän ihanassa miljöössä Turun keskustan lieppeillä!
Puutalon alakerrassa on punainen ovi ja oven yläpuolella kyltti, jossa lukee "Ompelimo Pinkkiheidi".
Sisään astutaan ihanaiseen ompelimoon, jossa on tilaa rutkasti, joka on myös sisustettu nätiksi ja oikein nimeänsä kuvaavaksi. :)
Vein eilen sinne myytäväksi laukkuja, kukkaroja sekä lompakoita. Kyselyt kuvissa näkyvistä tuotteista suoraan Pinkkiheidille, niin se menee kaikista helpoisten! ;)

Kuvissa näkyvät laukut ovat kaikki hinnoiltaan 24,90 €
Lompakot 25,00 € / kpl sekä kukkarot 10 € / kpl

Ompelimo Pinkkiheidi
Amiraalistonkatu 5 C 14
20100 TURKU
www.pinkkiheidi.fi






Nyt sitten kun nämä tuotteet on saatu myyntiin, alkaa syystuotteiden suunnittelu ja valmistus. Sain tänään ihanan ison laatikon täynnä tilkkuja, isoja ja pienempiä, joista tulee ihan ehdottoman hienoja syyslaukkuja! Minulta on toivottu laukkua, jossa olisi enemmän sisä- ja ulkotaskuja sekä muutenkin sellaisia, jotka ovat syksyisin käytännöllisiä. Syksyihin pikkulaukut eivät enää ole sitä "kuuminta hottia", vaan käytännölliset laukut taskuine ja muine härpäkkeineen ovat "the syksyjuttuja".
Valitettavasti syysjuttuja ei tule näillä näkymin myyntiin ennenkuin vasta elokuun lopussa, nimittäin yhä jossain tuolla toisella puolella maailmaa makaa Cosechan tuotemerkit. Kokeiluna välissä oli nuo kuvissakin näkyvät merkit, joissa on meidän logo, mutta en kuitenkaan halunnut lopullista merkkiä niistä, joten elokuun aikana postiluukusta tipahtaa 600 merkin rulla, jossa kerrotaan kuten alkuperäisessäkin Cosechan merkissä tuotteen olevan Cosechan tuote ja sen olevan suomalaista käsityötä. Kansainvälisyys on otettu näissä merkeissä huomioon, niin että kieli on englanti. No ehkäpä saisin tässä jossain vaiheessa sen puodin Etsyynkin, jotta kansainvälisyys pääsisi oikeasti esille. ;)

Elokuussa muutenkin puhaltaa uudet tuulet meikäläisellä, joten voi olla että Cosechan kotipuodin aukioloaikoja joudutaan supistamaan entisestään, mutta mahdollisesti se muuttuisi niin, että Kotipuoti olisi myös lauantaisin auki... No se selviää, kunhan pidemmälle päästään! :)

- Mirka -

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Silakrysäyksen loppukäsittely.

Olin jo muutamassa blogikirjoituksessa mainostellut, että jee, lauantai ollaan Taivassalossa Silakrysäyksessä klo 10 - 15. Totta puhuen, olin eilen kotona jo hieman ennen kahtatoista.

Lähdin aamulla Turusta ajelemaan Taivassaloon ja olin perillä hieman ennen kahdeksaan. Tyhjensin auton ja vein sen paikalleen odottamaan sitten pöydän purkua iltapäivällä. Kun olin viemässä autoa Planet Starin Tiia oli saapunut paikalle, pienen väärinkäsityksen vuoksi meillä olikin vierekkäiset paikat, mutta ei se ketään häirinnyt, koska kaikki sumpliutui kuten pitikin sitten loppujen lopuksi.

Kahdeksan jälkeen ripotteli sen verta vettä, että emme uskaltaneet laittaa tavaroita paikalleen vaan pyörimme siinä ja höpöttelimme niitä näitä. Onneni oli, että olin aamulla ottanut sadetakkini.
Hiukan vajaa yhdeksältä sade päättyi ja vihdoin pystyimme aloittamaan esillepanon. Varttia vaille kymmenen porukkaa alkoi lapata sisään, selkeästi ihmisiä riitti, mutta paikka oli jotenkin hassu ja jostain syystä ihmiset vain kävelivät muun massan mukana ohitse.

Ehdimme varmaan olla myyntipaikoillamme kaikki valmiina noin puolen tunnin verran, kunnes taivas repesi. Se yllätti meidät kaikki. Vaikka suojamuovit oli lähellä, ehti tuotteita kastua ja kun sitä vettä vaan tuli ja tuli, tein 1+1 päätöksen ja painelin himaan. Kävin hakemassa auton ja pakkasin sen sateessa mahdollisimman hyvin ja painelin kotiin. Harmitti kyllä ihan vietävästi! Olisi varmasti ollut hyvä päivä, mutta kun tuo sade! Tai sitten olisi pitänyt ostaa se varjo, joka oli maksanut joku 12 euroa 40 % alennuksella, huono puoli siinä oli vain se että tuossa varjossa ei itsessään ollut jalkaa, joka olisi puolestaan maksanut puolet enemmän. Ehkäpä siis vuokraan / hankin teltan, jos näitä ulkoilmatapahtumia tulee vielä lisää. Onnekkaita olivat ne, jotka pystyivät sinne jäämään aurinkovarjon tai teltan suojiin, nyt harmittaa etten maksanut sitä 40 euroa siitä varjosta ja jalasta, mutta kaikestahan oppii!

No kotona oltiin sitten hieman ennen kahtatoista, onneksi minulla oli mukanani vaihtovaatteet, ettei tarvinut autossa istua 45 minuuttia märissä vaatteissa (sadetakki ei pelastanut farkkuja, jotka kastuivat aivan litimäriksi, puhumattakaan ballerinoista tai sukista), sain siis kuivaa vaatetta päälleni ja matka kotia alkoi. Lämppäri huusi aikalailla koko matkan, etten vahingossakaan tulisi kipeäksi.

Kotona sitten on nyt kuivateltu melkein vuorokauden noita tuotteita, onneksi mikään tuote ei mennyt pilalle, mutta kyllähän tästä työsarkaa tulee, kun tuotteet silitetään, laputetaan ja pakataan uusiksi.
No siihen voi hyvin laskea tämän sunnuntaiaamupäivän.

Kuvia en ehtinyt koko tapahtumasta ottaa, mikä harmittaa, koska olin saanut ihan kivasti tuotteet esille, vaikkakaan kaikki  eivät mahtuneet hienolle pöydälle, jonka kävin hätäpäissäni ostamassa Jyskistä tajutessani, ettei minulla ole kuin ne kolme Ikean pikkupöytää ja rekki.

Parempi onni ensi kerralla, nyt ei muuta ongelmaa ollut kuin se yllättävä, kova ja piiskaava vesisade, joka kasteli tuotteet. :(

Seuraavan kerran tapahtumia on vasta syyskuussa, joten siihen saakka vietämme ansaittua lomaa tapahtumista ja suunnittelen uusia tuotteita syksyksi. Syksyn mallistossa on tulossa erilaisia olkalaukkuja, joissa on paljon taskuja, jotta ne sopivat esimerkiksi laukuiksi kouluun tai työhön. Syksyn hallitsevia värejä on keltainen, oranssi ja ruskea, kuten ruska-aikaan kuuluukin. :)

- Mirka -

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Pikku yksityiskohtia

Nyt aloitetaan Cosechan blogissa pieni kokeilu, jossa pyrin muutaman kerron viikossa kirjoittelemaan mitä täällä taustalla pyörii. Juttua tulee niin ompelusten valmisteluista kuin siitä mitä täällä verkkopuodin taustalla tapahtuu. Tällä kertaa tuon enempi teille julki sitä mitä kaikkea Majassa on.

Kuten edellisellä kerralla kerroinkin, Majaan eivät mahtuneet valkoisen kaapin lisäksi hyllyä eikä silityslautaa, joten ne ovat ulkopuolella, mutta tässä pieniä kuvia Majasta ja Majan ulkopuolelta.
(Maja on siis se minun ompelunurkkaukseni)

Syksyn herkkukuoseja.

Oikeasti vielä pieni läjä nappeja, koristenauhoja, terenauhoja  yms. 

Ennen ompelukoneen puolat oli laatikossa sikin sokin, olin jo pidemmän aikaan haaveillut että miten ihmeessä saisin nuo nätisti, mutta en ole löytänyt mistään sopivaa puolapidikettä, jota pystyisi pitämään kätevästi esillä ja vieressä, etenkin kun laukkua tehdessä voi joutua vaihtamaan useampaankin kertaan langan. No kun olin kehittänyt jo sen, että parveen voi naputella nauloja, ajattelin kokeilla nuppineuloilla, joissa ei ole sitä värikästä päätyä, miten ne mahtaisi suoriutua tehtävästään toimia puolien pidikkeinä. Tähän koe asti on ainakin onnistunut.
En tiedä onko muilla aina sakset hukassa, mutta mulla oli!
Ei oo enää. Nyt on kätevästi rivissä, juuri omilla paikoillaan. Se missä on valkoinen pitsinauha kertoo sen, että nuo sakset on pelkän kankaan leikkuuseen, ei mihinkään muuhun.
No ne napit. Suurimman osan tilasta vie ne 50-luvun vintagenapit, jotka ovat kuin uusia, mutta olen ollut aika  kitsas niiden käyttämisen suhteen. En uskalla, entä jos sitten joskus tarvitsinkin niitä?
Uusin tulokas?

Kyllä, tämä on se Tikkakosken Tikka -ompelukone, jota olen hehkuttanut! Tässä se on kaukessa komeudessaan sivulta. En ole vielä kokeillut sitä, mutta kyllä ajattelin viikonlopun jälkeen kokeilla. Tällä hetkellä tuotteita valmistetaan Pinkkiheidille myytäväksi, niin kaikki ajallaan... ;)

Tässä vielä edestä Tikka! Puuosat ovat kärsineet, mutta muutoin kone on hyvässä kuosissa. Hieman piti pölyjä pyyhkiä ja hieman se ottikin hengen päälle. Puhdistin koneen vielä laimean pesuaineen kera, kun oli hieman kellastunut ajan saatossa.

Laatikko! Täältä löysin vanhan Singerin mittanauhan, muutaman kankaanpalasen sekä neuloja!  Muutama puola sekä ylimääräinen puolakotelo oli myös matkassa mukana.

Silloin kun Tikka ei tikkaa, niin se on postituspöytänä.  Siinä on tällä hetkellä oikeastaan kaikki mitä tarvitsemme postitukseen. Postimerkit on vähän vähissä, täytynee hakea lisää ennen elokuun vaihdetta...
Tuotteisiin liitettävät tuotetietolaput, jotka kertovat tuotteen valmistajan. 
Täällä hetkellä minun tärkein tavarani. Bernetten Bernina 56. Olen tykännyt ihan älyttömästi, ainoa huono puoli on se, etten hakiessani konetta saanut mukaan ohjekirjaa, mutta kyllähän sellainen netistä löytynee..
Viikonlopun jälkeen kerron toki mielelläni Silakrysäyksestä, johon huomiselle luvattu sää tuntuu muuttuvan jatkuvasti. Täksi perjantaiksi ne ovat luvanneet tosi ihanaa hellettä ja hyvää säätä, mutta huomenna iltapäivällä Taivassalossa pitäisi ennusteen mukaan sataa! Voi kärhämä. Pidetään kuitenkin sormet ristissä ja toivotaan ettei taas jouduttaisi olemaan sateessa, varsinkaan kun korvat ovat oirelleet jo jonkin aikaa, ettei sitten ensi viikkoa vietetä sängyn pohjalla. :(  Onneksi säätilat voivat vielä muuttua ja olen huomannut sen, että monesti luvataan huonompaa säätä, varmaankin sen perusteella, että jos luvataan aurinkoista +25 ja onkin +17 ja vettä tulee kaatamalla, niin ihmiset valittavat? :D Nyt varmastikaan, jos luvataan huonoa säätä ja tuleekin hyvää, niin ei valiteta niin heppoisin perustein... Tiedä häntä, mutta tänään on vielä paljon tehtävää huomista tapahtumaa ajatellen!

- Mirka -

torstai 5. heinäkuuta 2012

Minun Majani

Viikonloppuna Facebookin Cosechan tilapäivityksissä puhuin Majan rakentamisesta ja siitä, että sen takia myöhästyi esimerkiksi muutaman uutuden laittaminen verkkopuotiin.
Olin jo pitkään haaveillut omasta nurkkauksesta ja olin googletellut jo aikoja sitten erilaisia arkastelunurkkauksia. Oli hienoja erilaisia järjestelmällisiä valintoja. Jotkut olivat muuttaneet eteisen naulakkotilan ompelutilaksi, joka ei meillä ei kuitenkaan ollut mahdollista enkä voinut myöskään muuttaa vaatehuoneeseen, koska minulla ei edes sellaista ollut. Olin miettinyt jo käsityönurkkauksen muuttamista keittiöön, jotta saisin olla ihan rauhassa ovien takana ahertamassa, mutta ei sekään oikein mikään fiksu ratkaisu ollut. 
Olin lomalla 27.6.-1.7. ja tuosta keskiviikosta perjantaihin olin viettämässä tuota lomaa Espoossa. Kiertelin kirppareita ja mietin yhä tätä ongelmaa, että mistä saisin oman paikan ja rauhan. Rahaa vuokrata erillistä ompelutilaa ei ole, enkä edes itseasiassa haluaisikaan. Muuttokaan tähän elämäntilanteeseen ei oikein sopisi ja sopivan hintaisen kolmion löytäminen olisi hankalaa Turun seudulta.
Sitten selailin taas eri blogeja ja mietin ratkaisuja, hain googlettamalla erilaisia askartelunurkkia, mutta jokainen niistä olisi vaatinut ellei satojen, niin ainakin kymmenien eurojen sijoituksen, kunnes päähäni pälkähti. Parvi! 

Parvi olisi ihan täydellinen ratkaisu. Vuokra-asuntoon ei kuitenkaan tuosta vaan rakenneta parvea, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi parvisänky. Tori.fi ja Huuto.net tarjosivat monenmoista ja väristä parvisänkyä, en kuitenkaan halunnut Ikean metallista, joskus muutaman yön sellaisessa viettäneenä, en voi sanoa, että pitäisin metallisesta parvesta. Laitoin paikalliselle ompelu-keskustelupalstalle Facebookiin kyselyn, että oisko jollakin ylinmääräisenä parvisänky. Tunnin päästä eräs ihana ihminen ilmoitti heillä olevan tuplaleveän (160 cm x 200 cm) parvisängyn olevan varastossa tyhjänpanttina. No ei muuta kuin se hakemaan meidän pikku-Nissanilla. Yllättävästi tähänkin asti oikein mainiosti palvellut Nissan toimitti parvisänkyn kasaamattomana perille. 

Tämän rakennusurakan takiahan sunnuntain ajoitukset meni pieleen, enkä sitten saanut sunnuntaina edes lisättyä uutuksia verkkopuotiin, vaan kokosimme parvea sunnuntai-illan.  Onneksi telkkarista tuli juuri tällöin Fido -elokuva, joten sitä oli hyvä seurata siinä vieressä, kun rakennettiin tuota. 

Ohjeita ei ollut, mutta edellinen omistaja oli hienosti laittanut teipeillä, että mikä osa on mikäkin. 

Parven ulkopuolella jouduttiin jättämään valkoinen kaappi sekä musta hyllykkö, jossa on kankaista sekä silityslauta. Kuitenkaan niin iso se parvin alapuoli ei kuitenkaan ollut. 

 Ajattelin ensin, että ongelmaksi tulisi, etenkin verhojen kanssa, pimeys. Murehdin jo valmiiksi, että pitäisikö Ikeasta ostaa led-kohdevaloja, mutta hinta hirvitti. Halvimmillaan ilmeisesti neljän lampun kanssa olisi päässyt noin parilla kympillä, joten se puistatti päätä, koska kokonaan parven budjetiksi oli laskelmoitu enintään 70 euroa.

Päädyin Ikeassa pyöriessäsi ostamaan "nipsulamput" eli ne mitkä voi ruuvata seinään tai klipsun kanssa laittaa esimerkiksi hyllyyn. Maksoivat hurjat neljä euroa kappaleelta, niin enää ei ole pimeys ongelmana parven alla. Huono puoli on se, että energialampun takia esimerkiksi kuvaa otettaessa kuvat kellastuvat. Kellastumisen saa salamalla pois, mutta en taas pidä salamavalosta, vaikeita hommia! :D



Pakko myöntää, etten voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen. Nyt minulla on se pieni soppi, johon voin vain hävitä. Jossa saan olla ihan rauhassa. Jossa voin vetää verhot kiinni, eikä kukaan häiritse minua!
Mainitsin Facebook-tilapäivityksessä lomakirpparilöydöistä ja yksi niistä oli Tikkakosken ompelukone. Googletettuani löysin, että tätä Tikkakosken ompelukonetta on valmistettu '40- luvun puolesta välistä aina '60 -luvun puoliväliin eli noin parikymmenen vuoden ajan. En ole vielä ehtinyt kokeilla kyseistä laitetta, mutta aivan varmasti aion kokeilla ja sainhan minä ohjeetkin! Googletettuani ompelukoneen ohjetta törmäsin Aika on taikaa -blogiin ja pyysin blogia pitävältä Jaanalta ohjeet ja hän oli niin ihana, että lähetti ne ohjeet minulle alle vuorokaudessa sähköpostitse siitä, kun olin lähestynyt häntä pyynnölläni. Vielä pitäisi tulostaa ne ja käydä koneen kimppuun. Ehkäpä nyt on aika sen kimppuun käydä, kun parvi on valmis!
Jos joku ihmettelee muutoin, että mitä siellä parven yläpuolella on, niin siellä ei ole sänkyä eikä se ole myöskään oleskelutila. Siellä on meikäläisen kangasvarasto sekä Cosechan tuotevarasto. Tämä on ihan sairaan kätevä ratkaisu, kun tilaa säilytykseen ei ole mitenkään suuria tiloja, eikä esimerkiksi lisävarastotilan vuokraus tulisi kuuloonkaan! Ja kuitenkin ompelutarvikkeiden tulee olla tarpeeksi lähellä ja helposti saatavilla.

Yhden huonon puolen keksin ja se on tosiaan se, että vaikka muutoin mahdun oikein hyvin olemaan parven alla (parvi on noin 160 cm korkea), niin keskipalkki on tehnyt monta kaunista pattia jo päähäni. Ehkäpä ne kymmenet patit sitten opettavat varomaan sitä sitä tukipalkkia. :D

- Mirka -

P.s. lauantaina ollaan Taivassalossa, Silakrysäyksessä. Kantsii olla mukana, nimittäin meno on varmasti hyvä :)